Taide vallankäytön välineenä

Uskonnolliset taideteokset kuvastavat aikansa vallankäyttäjien uskonnollista näkemystä. Wäinö Aaltosen museoon oli syksyllä 2016 koottu yli 300 uskonnollista taideteosta pietarilaisesta Uskontojen historia -museosta. Näyttelyssä oli kristillistä, buddhalaista, hindulaista, islamilaista ja juutalaista taidetta sekä uskonnon vastaistakin taidetta. Jokaiselle uskonnollisen taiteen suuntaukselle oli näyttelyssä oma huoneensa. Taideteoksia oli sekä pieniä että isoja, jokaista oli kiehtovaa katsella ja tulkita. Näyttelyssä pystyi jokainen kiertelemään mielensä mukaan, ellei osallistunut opastetulle kierrokselle. Minä osallistuin kierrokselle, johon kuului paljon väkeä, sekä miehiä että naisia. Intendentin selostusta oli mukava kuunnella, mutta välillä luin infokylteistä tietoa teoksista.

Uskonnollista opetusta ja vallanpitäjän ylistystä

Buddhalaista taidetta edustivat thangkat, pyhät kuvakääröt. Niitä oli näyttelyssä sekä seinällä että vitriineissä. Buddha oli kuvattu joko ihmisen tai eläimen hahmossa. Yllättävää kyllä, buddhalaisuuteen on hyväksytty myös hindulaisia jumalhahmoja, kuten pääilmansuuntien suojelijat. Heitä kuvattiin suurissa kuvissa seinällä.

Juutalaista ja islamilaista taidetta katsellessa oli huomattava, ettei niissä kuvata mitään hahmoja. Jumalan tai edes ihmisen kuvaaminen on niissä uskonnoissa kiellettyä. Islamilaisessa taiteessa käytetään kalligrafiaa, Koraanin teksteihin perustuvaa taidetta. Kristilliset taideteokset, ikonit, kuvaavat Raamatun tapahtumia tai pyhimyksiä, kuten Jeesusta. Niihin en välittänyt perehtyä kovin tarkkaan, koska kristillistä taidetta olen nähnyt ennenkin. Enemmän minua kiinnosti moraalisia opetuksia sisältäviä piirroksia, joita kristillisen taiteen näyttelyssä oli myös esillä.

Vallanpitäjät perustelivat valtaansa uskonnolla ennen vanhaan. Esimerkiksi Venäjän tsaarien valtaa on esitetty Jumalan asettamana järjestyksenä. Se näkyi näyttelyssä Paavali I:stä ja Aleksanteri I:stä kuvaavissa teoksissa. Jokaisen Venäjän ortodoksiseen kirkkoon kuuluvan oli oltava uskollinen tsaarille jo uskonnon takia. Taiteella on myös kerrottu vallanpitäjien sortamien ihmisten oloista. Tsaarin Venäjällä eivät juutalaiset voineet esiintyä julkisesti, niinpä he viettivät juhlapyhiään yksityisesti. Tätä juutalaisten yksityiselämää oli kuvattu realistisesti muutamassa näyttelyn taulussa.

Uskonnon kritisointia

Uskonnon vastaiset teokset olivat pääasiassa karikatyyrejä eli pilapiirroksia. Niitä katselin mielenkiinnolla, koska ne olivat värikkäitä ja yksinkertaisia. Niissä on kärjistetysti esitetty, miten pahoja uskonnolliset johtajat ovat. Neuvostoliiton kommunistit pitivät uskontoa vanhanaikaisena ilmiönä, jota papit käyttivät tekosyynä työläisten riistämiseen. Kritiikki kohdistui eniten kristinuskoon, mutta vähän myös islamiin ja juutalaisuuteen. Suurin osa uskontokriittisestä taiteesta oli karikatyyrimäistä, mutta myös realistista taidetta esiintyy. Näyttelyssä oli kaksi suurta maalausta, joissa kuvattiin tieteen ja Neuvostoliiton saavutuksia ikonimaiseen tyyliin. Karikatyyrimäistä ja realistista tyyliä yhdisti neuvostotaiteilija Dmitry Moorin maalaus Kristillisyyden juhla vuodelta 1935. Siinä realistisesti kuvatut kahlitut työläiset kantoivat kultaista ristiä ja sen päällä istuvaa kultaista kapitalistihahmoa. Ristin kantajat seurasivat Jeesusta, jonka päätä ympäröi kolikon näköinen sädekehä. Teos kuvasi, miten kapitalisti käytti kristinuskoa työläisten riistämiseen.

Oli taide sitten uskonnollista tai uskonnonvastaista, jokaisesta näyttelyhuoneesta löytyi jotain katsottavaa tai pohdittavaa. Uskonto ja valta ovat erittäin ajatuksia herättäviä aiheita. Kaiken kaikkiaan Taide, uskonto ja valta -näyttely oli kokemisen arvoinen elämys.

Teksti: Santeri Nurmi

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s